Vänrikki Stoolin tarinoiden ja tuntemattoman sotilaan kuvaus sodista on erilainen. Vänrikki Stoolin tarinoissa on paljon henkilöitä, joita kuvataan kuin sankareita jotka ovat taistelleet urhoollisesti sodassa. Sotiminen kuvataan teoksessa kannustavasti. Realistista sodan kuvausta teoksesta on vaikea löytää.
Tuntemattomassa sotilaassa sodan kuvaus on siis erilainen. Kuoleman pelko, väsymys ja karkuruus eivät ole kirosanoja toisin kuin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Väinö Linna on selvästi kirjoittanut realistisemman kuvan sodasta kuin J.L Runeberg - suomalaisetkin ovat vain ihmisiä. Negatiivisten puolten mukaan ottaminen on mukana toisin kuin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Tuntemattomassa sotilaassa sodasta kerrotaan tavallisten sotilaiden silmin. Sotimisen aiheuttamia tunteita esitellään Tuntemattomassa sotilaassa henkilöhahmojen vuoropuheluina.
maanantai 17. syyskuuta 2012
1.Tuntemattoman sotilaan ja Vänrikki stoolin kielen vertailu
Vänrikki Stoolin - ja Tuntemattoman sotilaan kieli eroaa paljon teoksissa verrattaessa teoksia keskenään. Vänrikki Stoolin kieli on runollista. Kirja kielelliseltä rakenteeltaan muodostuu säkeistöstä - ihan kuin runoissa. Tuntemattomassa sotilaassa teksti on kirjoitettu tavalliseen romaanin tyyliin.
Vänrikki Stoolista löytyy paljon vanhoja sanoja ja sanontoja. Tämän selittää osaksi kirjan ikä. Väinö Linnan teoksessa sen sijaan ei lukialle pistä silmään vanhat sanat, koska niitä ei tekstissä paljoa ole.
Kieli Vänrikki stoolissa on ylevää . Ylevyyttä tuottaa vanhat sanat. Vänrikki Stoolin tarinoissa ylevyyttä tuottaa myös erilaiset adjektiivit. Tuntemattomassa sotilaassa kieli ei ole niin ylevää. Lukia kuitenkin romaanin luettuaan voi tuntea kunnioitusta Tuntemattomaan sotilaan henkilöitä kohtaan. Tämän seikan selittää juoni, jossa päähenkilöt taistelevat urhoollisesti ja ovat kaveruksia keskenään.
Teoksista löytyy myös jotain samaa kielellisesti. Molemmissa teoksissa kirjailijat ovat kirjoittaneet tekstinsä kuvailevasti. Molemmissa teoksissa on kuvailua luonnosta. Enemmän luonnon kuvailuun on keskittynyt Väinö Linna, joka romaanssaan kertoo millaisessa ympäristössä konekiväärikompania liikkuu. Henkilöihin liittyvää kuvailua myös teoksissa esiintyy esimerkiksi tunteisiin liittyvää kuvailua.
Vänrikki Stoolista löytyy paljon vanhoja sanoja ja sanontoja. Tämän selittää osaksi kirjan ikä. Väinö Linnan teoksessa sen sijaan ei lukialle pistä silmään vanhat sanat, koska niitä ei tekstissä paljoa ole.
Kieli Vänrikki stoolissa on ylevää . Ylevyyttä tuottaa vanhat sanat. Vänrikki Stoolin tarinoissa ylevyyttä tuottaa myös erilaiset adjektiivit. Tuntemattomassa sotilaassa kieli ei ole niin ylevää. Lukia kuitenkin romaanin luettuaan voi tuntea kunnioitusta Tuntemattomaan sotilaan henkilöitä kohtaan. Tämän seikan selittää juoni, jossa päähenkilöt taistelevat urhoollisesti ja ovat kaveruksia keskenään.
Teoksista löytyy myös jotain samaa kielellisesti. Molemmissa teoksissa kirjailijat ovat kirjoittaneet tekstinsä kuvailevasti. Molemmissa teoksissa on kuvailua luonnosta. Enemmän luonnon kuvailuun on keskittynyt Väinö Linna, joka romaanssaan kertoo millaisessa ympäristössä konekiväärikompania liikkuu. Henkilöihin liittyvää kuvailua myös teoksissa esiintyy esimerkiksi tunteisiin liittyvää kuvailua.
4. Tuntemattoman sotilaan arvostelu
Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954. Kustantajana toimii WSOY.
Väinö Linna syntyi vuonna 1920. Hän on ammatiltaan kirjailija ja tieteen akateemikko. Hänen teoksessaan Tuntematon sotilas aiheena on jatkosota. Erityisesti aiheena on konekiväärikompania ja sen tarina jatkosodassa. Pituudeltaan romaani on noin 450 sivua. Miljöönä toimii Suomen nykyisten rajojen itäpuolella olevat alueet, jotka olivat vielä Suomen hallussa jatkosodassa. Tärkeitä henkilöitä kirjassa ovat konekiväärikompanian hahmot. Näitä hahmoja ovat esimerkiksi Koskela, Vanhala, Määttä, Rahikainen, Lahti, Hietanen ja Rokka. Kieli keskittyy hahmojen vuoropuheluun. Sodan ja kirjan tapahtumia Väinö Linna kertoo konekiväärikompanian henkilöiden silmin - siis tavallisten sotamiesten nähden.
Teemoja lukia voi itse löytää monia. Veljeys ja sodan julmuus ovat keskeisiä teemoja kirjassa. Kirjassa kyseisiä teemoja kirjailija kuvaa paljon. Kirjailia on pyrkinyt kertomaan kirjan tavallisten sotilaiden silmin. Sodassa ystävyys ja veljeys olivat arkisia asioita. Ne muodostuivat helposti vahvoiksi ihmisten välillä. Väinö Linna ei sodan kuvaamistakaan yrittänyt vaihtaa muille kuin tavallisten sotamiesten silmiin. teemat ovat olennaiset osat kirjaa ja laittavat lukian miettimään jatkosodan asioita.
Lukukokemuksena kirja on lukialle mukavaa luettavaa. Juoni on hyvä ja teksti on kirjoitettu lukijoille niin, että kirjaa jaksaa lukee. Henkilöhahmot tuovat oman makoisan aineksen soppaan, jota lukia jo ennestään tykkää hörppiä. Teos antaa lukialle sotamiehen kuvaa jatkosodasta. Kirja antaa helposti lukian samastua johonkin henkilöhahmoon ja viedä lukian keskelle jatkosotaa.
Väinö Linna syntyi vuonna 1920. Hän on ammatiltaan kirjailija ja tieteen akateemikko. Hänen teoksessaan Tuntematon sotilas aiheena on jatkosota. Erityisesti aiheena on konekiväärikompania ja sen tarina jatkosodassa. Pituudeltaan romaani on noin 450 sivua. Miljöönä toimii Suomen nykyisten rajojen itäpuolella olevat alueet, jotka olivat vielä Suomen hallussa jatkosodassa. Tärkeitä henkilöitä kirjassa ovat konekiväärikompanian hahmot. Näitä hahmoja ovat esimerkiksi Koskela, Vanhala, Määttä, Rahikainen, Lahti, Hietanen ja Rokka. Kieli keskittyy hahmojen vuoropuheluun. Sodan ja kirjan tapahtumia Väinö Linna kertoo konekiväärikompanian henkilöiden silmin - siis tavallisten sotamiesten nähden.
Teemoja lukia voi itse löytää monia. Veljeys ja sodan julmuus ovat keskeisiä teemoja kirjassa. Kirjassa kyseisiä teemoja kirjailija kuvaa paljon. Kirjailia on pyrkinyt kertomaan kirjan tavallisten sotilaiden silmin. Sodassa ystävyys ja veljeys olivat arkisia asioita. Ne muodostuivat helposti vahvoiksi ihmisten välillä. Väinö Linna ei sodan kuvaamistakaan yrittänyt vaihtaa muille kuin tavallisten sotamiesten silmiin. teemat ovat olennaiset osat kirjaa ja laittavat lukian miettimään jatkosodan asioita.
Lukukokemuksena kirja on lukialle mukavaa luettavaa. Juoni on hyvä ja teksti on kirjoitettu lukijoille niin, että kirjaa jaksaa lukee. Henkilöhahmot tuovat oman makoisan aineksen soppaan, jota lukia jo ennestään tykkää hörppiä. Teos antaa lukialle sotamiehen kuvaa jatkosodasta. Kirja antaa helposti lukian samastua johonkin henkilöhahmoon ja viedä lukian keskelle jatkosotaa.
2.Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmojen vertailu
Tuntemattomassa sotilaassa on muutama tärkeä hahmo, joista lukian on helppo oivaltaa hahmon luonteen. Kirjassa näitä hahmoja ovat Vanhala, Koskela, Hietanen, Rahikainen, Kariluoto, Lammio, Rokka, Lehto, Mäkilä, Honkajoki, Riitaoja ja Määttä.
Vanhala on kirjassa henkilö, joka nauraa kaikille ja hihittää yhtä mittaa. Kirjassa Vanhala tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen.
Lehto, Määttä Ja Rahikainen ovat hyviä ystäviä keskenään. Esimerkiksi he ryöstivät pahvilaatikon yhdessä. Lehdon luonne on helppo vihainen ja synkkämielinen. Esimerkiksi Hän useaan otteeseen ärhentelee Riitaojalle, joka on kirjassa pelkuri. Hän myös tappaa sotavangin. Kuitenkin omille kavereilleen hän on reilu. Rahikainen lukijalle jää helposti mieleen kauppamiehenä ja ilkikurisena. Määttä kirjassa on hiljainen, kuitenkin urhoollinen eimerkiksi hän ei ikinä tarjonnut konekivääriään toiselle kannettavaksi.
Kirjassa upseeristoon kuuluu Kariluoto, Lammio ja koskela. Koskela on vähäpuheinen komppaniassa suurta arvostusta saava ihminen. Koskelaa pidetään enemmän kuuluvan hänen johtamaan joukkoon kuin upseeristoon. Koskela tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen ja hoitaa hommansa kunniallisesti. Kariluoto ystävystyy Koskelan kanssa kirjan alussa ja heistä tulee läheisiä ystäviä. Kariluoto kehittyy sodan aikana hieman vihatusta joukkueenjohtajasta rakastettuun miehistön keskuudessa. Hän Vanhalan kanssa kehittyy eniten sodan aikana ihmisenä. Määttä on luonteeltaan kova lakia noudattava upseeri. Moni hahmoista vihaa määttää juuri näiden seikkojen takia.
Hietanen ja Mäkilä tuntivat toisensa jo ennen sotaa. Mäkilä on luonteeltaan hyvin kitsas. Kitsaus tuli erityisen hyvin näkyviin kohdassa, jossa Hietanen pyysi pentä kalanpalasta krapulaan. Turkulaisen Hietasen murre ilmenee kirjassa hyvin. Hietanen rentoudellaan valloittaa kirjassa muut henkilöt siis juttu luistaa.
Täydennysjoukkoina Koskelan konekiväärikomppaniaan saapuu kirjassa keskeisenä hahmot Rokka ja Honkajoki. Rokka on kirjassa rehti, ahkera ja reilu. Hän on erityisen hyvä sotimaan ja se herättää muissa kunnioittamista häntä kohtaan. Honkajoki yrittää kehitellä ikiliikkujaa. Hän sanoo olevansa keksiä. Hieman tahmaisen alun jälkeen hän tulee konekiväärikomppanian kanssa hyvin juttuun. Kaikki kolmannen konekiväärikompanian henkilöt ovat hyviä kavereita keskenään myös Lammion vihaaminen sitoo kaveruksia.
Vanhala on kirjassa henkilö, joka nauraa kaikille ja hihittää yhtä mittaa. Kirjassa Vanhala tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen.
Lehto, Määttä Ja Rahikainen ovat hyviä ystäviä keskenään. Esimerkiksi he ryöstivät pahvilaatikon yhdessä. Lehdon luonne on helppo vihainen ja synkkämielinen. Esimerkiksi Hän useaan otteeseen ärhentelee Riitaojalle, joka on kirjassa pelkuri. Hän myös tappaa sotavangin. Kuitenkin omille kavereilleen hän on reilu. Rahikainen lukijalle jää helposti mieleen kauppamiehenä ja ilkikurisena. Määttä kirjassa on hiljainen, kuitenkin urhoollinen eimerkiksi hän ei ikinä tarjonnut konekivääriään toiselle kannettavaksi.
Kirjassa upseeristoon kuuluu Kariluoto, Lammio ja koskela. Koskela on vähäpuheinen komppaniassa suurta arvostusta saava ihminen. Koskelaa pidetään enemmän kuuluvan hänen johtamaan joukkoon kuin upseeristoon. Koskela tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen ja hoitaa hommansa kunniallisesti. Kariluoto ystävystyy Koskelan kanssa kirjan alussa ja heistä tulee läheisiä ystäviä. Kariluoto kehittyy sodan aikana hieman vihatusta joukkueenjohtajasta rakastettuun miehistön keskuudessa. Hän Vanhalan kanssa kehittyy eniten sodan aikana ihmisenä. Määttä on luonteeltaan kova lakia noudattava upseeri. Moni hahmoista vihaa määttää juuri näiden seikkojen takia.
Hietanen ja Mäkilä tuntivat toisensa jo ennen sotaa. Mäkilä on luonteeltaan hyvin kitsas. Kitsaus tuli erityisen hyvin näkyviin kohdassa, jossa Hietanen pyysi pentä kalanpalasta krapulaan. Turkulaisen Hietasen murre ilmenee kirjassa hyvin. Hietanen rentoudellaan valloittaa kirjassa muut henkilöt siis juttu luistaa.
Täydennysjoukkoina Koskelan konekiväärikomppaniaan saapuu kirjassa keskeisenä hahmot Rokka ja Honkajoki. Rokka on kirjassa rehti, ahkera ja reilu. Hän on erityisen hyvä sotimaan ja se herättää muissa kunnioittamista häntä kohtaan. Honkajoki yrittää kehitellä ikiliikkujaa. Hän sanoo olevansa keksiä. Hieman tahmaisen alun jälkeen hän tulee konekiväärikomppanian kanssa hyvin juttuun. Kaikki kolmannen konekiväärikompanian henkilöt ovat hyviä kavereita keskenään myös Lammion vihaaminen sitoo kaveruksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)